Painon suhteen ei ole muutamana päivänä tapahtunut yhtään mitään, pienimuotoinen jumitus 73,5 kilon tietämissä on käynnissä. Kalorit olen edelleen pitänyt alhaalla, ehkä liiankin (siinä 1100-1200 kcal). Pidän kaloreita noin alhaalla vielä siksi, että nutrauksen jälkeen en halua nostaa niitä kerralla, vaan pikkuhiljaa. Ja on ehkä pieni henkinen kynnys nostaakin niitä nyt, kun paino ei laske. Katsotaan mitä viikonlopun mittainen kaloriboostaus tekee tilanteelle, saako shokki painon laskemaan vai haluaako kroppa pitää kiinni kaikesta mitä sille annan. Molempia skenaarioita löytyy menneisyydestä.
Flunssa ei ole vieläkään ihan täysin ohi, rasittavaa tämä jatkuva puolikuntoisuus. Nyt on kyllä jo valoa näkyvissä tunnelin päässä ja olo paljon parempi, mutta ei näistä nykyajan taudeista tiedä koskaan mihin suuntaan ollaan menossa. Tuntuu olevan liikkeellä kaikenlaista ihmepöpöä, tyyliin ensin ollaan viikko nuhassa, sitten alkaa kolmen päivän kurkkukipu, ja juuri kun luulet selvinneesi nouseekin lämpöä, ja seuraavan täysikuun aikaan alkaa seisemän päivää kestävä yskä. Tjsp. Kolme viikkoa alkaa itselläkin olla jo takana tätä tautia, määräävänä oireena tällä hetkellä keuhkoissa rohisevat limaklimpit, joita saan kunnian yskiä pihalle mitä mukavimmissa tilanteissa.
Kyllä tulee taas olemaan hankalaa saada itsensä liikkeelle, kun kaikki liikuntarutiinit ovat karisseet ensin joululomaillessa ja sitten sairastaessa. Jätin nyt ilmoittautumatta tuohon lähijumppaankin, joten ei ole edes sitä pakottamassa liikkeelle kerran viikossa. Se on sitten vaan lenkille mars!, kunhan tästä tokenen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti