Vaaka näytti tänä aamuna 74,9 kg! Olen tietysti tyytyväinen lukemaan mutta pakko myöntää että olin hämmästynyt, enkä mielestäni ole ansainnut tuota lukua. Epäilin jopa että vaaka näytti omiaan, ja hyppäsinkin sen päälle pari kertaa uudestaan. Mikäli tuohon lukuun on uskominen, en onnistunut lihomaan grammaakaan lomalla vaikka herkuteltua kyllä tuli. Enemmän kun suunnittelin. Taisi olla perjantai kun kirjoittelin että herkuttelut on nyt herkuteltu, mutta kyllä vielä lauantaina suuhun eksyivät irtokarkit poikineen ja Hesen hampurilainen (tämä oli niiiiin turha, kun en edes välitä Hesestä kummemmin, olen mäkkärityttöjä!). Varmasti enemmänkin olisi mennyt, mutta oltiin maalla kaukana kaupoista, joten herkkuhimot saivat suurimmaksi osaksi jäädä ajatuksen asteelle, tosin tavallista ruokaa tuli välillä mätettyä liikaa. Ei ihan ole elämän mittaiset ajatusmallit muuttuneet tässä parikuukautisen taipaleen aikana, vaan kun herkkulupa on annettu on vaikea pysyä kohtuudessa. Mutta siinä ei liene mitään ihmeellistä, jos tämä olisi helppoa ei ylipaino-ongelma varmasti olisi näin laajalle levinnyt. Opetellen eteenpäin.
Ihanan vapauttavaa oli pitää lomaa myös kaloreista, mutta niinpä minulla ei sitten olekaan mitään dataa mistä tarkistaa olenko syönyt yli kulutuksen ja kuinka pahasti, toisin sanoen voiko tuo lukema olla todellinen vai ei. Nutrauskin houkuttelisi kovasti, mutta yritän vältellä sellaista kuviota että lomamässäilyt kuittaisin nutreilla. Mielestäni siinä ei olla täysin terveellä pohjalla, jos tavallaan antaa itselleen luvan herkutella ja sitten rankaisee itseään kitukuurilla. Samaan kategoriaan menee sekin, että sinnittelee pussikuurilla vaikka viikon, ja sitten palkitsee itsensä mässäilyllä. Jollain muulla voi toki olla toisin, mutta omalla kohdallani tiedän ettei tämä toimi niin, eikä tuon tyylinen toiminta auta minua oppimaan terveellisiä ruokailutapoja. Yritän siis itse kiinnittää erityistä huomiota näihin juttuihin, ja pitää nutrailuni terveellä pohjalla. Nutrausta on tulossa kyllä tässäkin blogissa vielä tämän vuoden puolella, näiden itse itselleni laatimieni sääntöjen puitteissa.
Eilen sitten palasin takaisin ruotuun ilman ongelmia. Eilinen oli ensimmäinen kokonainen päivä kotona, joten ruokailut loksahtivat helposti tuttuihin uomiinsa. Toista päivää terveellistä eloa takana siis. Iso onnistuminen tämäkin on, että heti kotiinpaluun jälkeen terveellinen elämä jatkuu. Ja siis ei maanantaina (joka olisi odottanut vain yhden yön päässä), vaan heti!
Ehkäpä tuo yhden päivän korjausliike riitti lomaturvotusten karkottamiseen, voihan se olla että olen onnistunut elelemään kuitenkin sen verran siististi. Vähän olen kuitenkin skeptinen, ja epäilyttää että loma näkyy painossa jotenkin viiveellä. Epäuskoisuuteni kumpuaa varmaan osin siitä, että yleensä jo pelkällä kulutuksen mukaan syömisellä saa painon nousemaan dieetin jälkeen (tuntuu että yleensä jo suklaalevyn perään katsominen tai mäkkärin ohi käveleminen saa painon nousemaan!!!). Ehkä olen tällä kertaa onnistunut pitämään aineenvaihdunnan täydellä teholla käynnissä, vaikka välillä energiansaanti on ollut niukempaa. Ja ehkäpä olen vaan supertyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen, jossa saan siis jatkaa painonpudotusta tasan siitä mihin jäin ennen lomaa. Tässä on nyt pari kolme viikkoa tullut ihan huomaamatta jo tasapainoiltua, takaisin painonpudotuksen pariin siis! Vielä toisaiseksi piukeat talvitakit odottelevat kaapissa, taitaa tulle kiire niiden kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti