Täällä mennään ihan samoissa lukemissa kuin viimeksi kirjoitellessa, 73,5 kg. Tällä hetkellä tärkein tavoite on päästä sinne kutosilla alkaviin lukemiin, koska sitten voin vihdoin sanoa karistaneeni kaikki mammakilot, mutta eiköhän siitä kohti normaalipainoa vielä jatketa sitten joskus joulun jälkeen. Tavoitefarkutkin kävin jo kiskomassa jalkaan, ja toden totta jalkaan ne sain ja napinkin kiinni. Melkoinen muffinsiefekti kyllä tapahtui, sen verran komea röllykkä jäi housunvyötärön päälle. Oikein hyvin kohonnut ja levinnyt muffinsi. Mutta ehkäpä jo parin kilon päästä on minulle siinä "uudet" farkut!
Kaivelin toisetkin farkut esiin, mutta ne eivät vielä mahtuneet edes kiinni... Ne on ihanat, lempifarkkuni jostain 2-3 vuoden takaa. Luulen että niiden käyttö on ajankohtaista vasta sitten kun olen reippasti siellä kutosten puolella.
Hauskaa kun pian voi vihdoin alkaa tehdä löytöjä omasta vaatekaapista. Mutta voi että, miten ihanaa olisi päästä shoppailemaan uusia, pienempikokoisia vaatteita! Harmi että kotiäidin tienesteillä ei paljoa juhlita, mutta kyllä aijon silti palkita itseni shoppailureissulla kunhan tavoite on saavutettu. Haaveilen siitäkin että voisin ostaa ihan kotihousuiksi colleget, jotka eivät olisi puoli metriä liian pitkät! Olen lyhyt ja lyhytjalkainen, ja noissa collareissa tuntuu aina koot menevän niin, että pituus ja leveys kasvaa samassa suhteessa. Ja minä kun tarvitsisin vain sitä leveyttä... Ehkäpä -5 kg saa aikaan sen että löydän jostain myös sopivat kotilököhousut.
Tänään olisikin sitten vuorossa siistimpää pukeutumista vaativaa ohjelmaa, eli ravintolakeikka. Tosin ihan vaan kauppakeskuksen ravintolassa mutta (liian pitkälahkeiset) koticolleget saavat nyt jäädä kotiin. Olen zuumaillut ruokalistaa etukäteen sillä silmällä, ja mahdollisuuksia löytyy syödä kevyesti taikka sitten raskaasti. En ole vielä päättänyt kumpaan suuntaan kallistun tällä kertaa. Kunhan tuo vilkas taapero pysyisi edes sen verran paikallaan, että ehtii ylipäänsä jotain syömään. Siinäpä hyvä dieetti, saa syödä kaiken minkä ehtii samalla kun yrittää saada lapsen pysymään paikallaan ja käyttäytymään kunnolla! Ei pääsisi lihomaan ainakaan tämä mamma, jos vain tuohon tyyliin söisi.
Väsymys on kova, luulen että viime viikon sairastelut vielä vaikuttavat. Univelkaa kertyy aina kun lapsi on kipeänä, eikä itsekään saa kunnolla tukkoisena nukuttua. Lapsen päiväuniaikaan yritän välillä torkahtaa, mutta sekin harmittaa jos päivän ainoa lepoaika vilahtaa ohi tiedottomassa tilassa eli nukkuessa. Ja sitten vasta onkin nuutunut ja pöhnäinen olo, jos lapsi herättää kesken syvimmän univaiheen.
Väsymyksestä huolimatta olen saanut kerättyä jo kaksi liikuntasuoritusta tälle viikolle. Loppuviikko on melkoista menoa ja haipakkaa, mutta yritän ehtiä käymään lenkillä vielä loppuviikosta. Vieraitakin taas tulossa, saa nähdä erehdynkö jälleen leipomaan jotain jolla tulee sitten itsekin herkuteltua.
Tästähän tuli sekalainen höpöttelypostaus, kun kirjoittelin vaan kaikkea mitä mielessä pyörii. Noh, tämmöistä tällä kertaa. Palataan asiaan (ehkä) paremmin jäsenneltyjen juttujen kanssa, ja tsemppiä kaikille kanssalaihduttajille ruudun toiselle puolelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti