Liikunta oli se aihe josta eilen tulin kirjoittamaan, kun päädyinkin jaarittelemaan takeista. Muistin luonnollisesti heti kun olin julkaissut eilisen postauksen.
Lenkillä en ole vieläkään käynyt, vaikka polveni tuntuu olevan sen verran kunnossa, että sen puolesta lenkkiä voisi jo kokeilla. Flunssakin on jo huomattavasti parempaan päin, mutta hengästyminen tuntui vielä viikonloppuna keuhkoissa hieman pahalta, joten ei ole tehnyt mieli lähteä juoksemaan.
Jonkun verran olen liikkunut kuitenkin, viime viikon saldoksi jäi pieni (alle puoli tuntia) pyörälenkki, muokkausjumppa ja parisen tuntia suht raskaita puutarhatöitä taloyhtiön talkoissa (lapiointia, kottikärräämistä yms.). Ja kyllä, todellakin lasken kaikki tuollaiset normaalista poikkeavat, fyysisesti raskaat hommat liikunnaksi ja merkkailen ne ylös Kiloklubiin. Lisäksi yritin hyötyliikkua tavallista enemmän, käveltiin mm. lapsen kanssa tavallista kauemmas leikkipuistoon ja sinne kauimmaiseen lähikauppaan. Näitä en sentään mihinkään merkkaillut, vaikka jokusen lisäkilometrin ne toivatkin normaaliarkeen verrattuna.
Tällä viikolla liikuntarintamalla haasteteita tuo VLCD-dieetti. Edellisellä nutripätkällä en liikkunut laisinkaan, varovasti vasta suunnittelin että ehkä sitten joskus voisi jotain urheiluun viittaavaa alkaa tekemään. Olo on niukan energiansaannin lisäksi melkoisen saamaton, eikä ensimmäisenä tulisi mieleenkään lähteä juoksemaan. En tiedä onnistuisiko se edes. Kokeilemasta ei kuitenkaan mikään estä. Tuskin mitään vahinkoa ainakaan voin saada aikaan, jos kroppaani kuunnellen menen ja lopetan jos tuntuu huonolta.
Vähän tuntumaa urheiluun VLCD:llä sain jo jumpasta eilen. Siellä sykkeet eivät kuitenkaan ole jatkuvasti tapissa (toisin kuin juostessa), koska siellä keskitytään lihaskuntoliikkeisiin. Rankkaa se toki silti on, ja kyllä siinäkin hieman hengästyy. Ennen jumppaa söin ateriankorvikepatukan, koska olo oli tosi nälkäinen ja epäilin että pelkän pussin voimalla en ehkä jaksaisi liikkua. Tai epäilin etten jaksaisi ehkä joka tapauksessa. Mutta itse jumpassa en muistanutkaan nälkää, voin kertoa etten ehtinyt, sen verran tiukkoja punnerrussarjoja oli taas. Jaksaminen oli mielestäni melko samalla tasolla kun viime kerrallakin kun en nutrannut. Toisaalta jumppapäivänä oli vasta toinen päivä nutrausta menossa, joten pahan päivän hiilarivarastojakin oli varmaan jäljellä kropassa.
Hyvin menneestä jumpasta rohkaistuneena ajattelin että kyllä sitä lenkkiäkin pitäisi kokeilla. Kuten sanottu flunssasta on vielä jämät jäljellä, mutta jumpan aerobinen alkulämmittelykään ei saanut aikaan mitään keuhkoja repivää yskänpuuskaa, ja olo oli kaikinpuolin ihan maninio. Ei lenkki varmaan mitenkään eroa tästä. Ja siis minun "juoksu"-lenkkinihän vielä pääasiassa koostuvat kuitenkin kävelystä.
Nyt kun tämän asian julistin blogissa, on pakko mennä sinne lenkille! Jos en mene, se johtuu vain ja ainoastaan laiskuudesta. Toki tällä viikolla on myös paljon kiireitä sekä minulla että miehellä, ja yhtäaikaahan emme voi iltaisin olla menossa lastenhoidollisista syistä. Tänäänkin miehellä on oma urheiluharrastuksensa, mutta katson jos hän kotiutuisi sen verran ajoissa että minäkin pääsisin vielä lenkille. Huominen ja perjantai ovat aikataulullisista syistä vielä hankalampia. Mutta lupaan ja vannon, että jos tänään en lenkille ehdikään niin viikonloppuna ihan varmasti menen! Näin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti