sunnuntai 17. elokuuta 2014

Ensimmäinen lenkki CHECK!

No niin, kerrankin voin hyvällä omalla tunnolla löhötä tässä sohvalla kirjoittamassa ja vissyä lipittämässä, sillä ryhdyin sanoista tekoihin ja kävin kuin kävinkin pinkaisemassa puolentunnin lenkin! Nyt saa taputtaa! Loisto-olo kun on kerrankin tehnyt jotain aktiivista laihtumisen eteen, eikä vain passiivisesti jättänyt jotain tekemättä (syömättä).

Kirittäjänäni toimi The Couch-to-5K -aplikaatio ipuhelimessa. Tämän avulla viime keväänä aloin taas kerran treenata juoksukuntoa, mutta en tainnut päästä kovin pitkälle. Olisinkohan tehnyt neljä lenkkiä. Tuolta linkittämältäni sivulta voi tutustua ohjelmaan tarkemmin, mutta kyseessä on tosiaan ihan aloittelijalle sopiva ohjelma, kuten nimestäkin voi päätellä. Tätä noudattamalla pääsee sohvalta viiden kilometrin juoksukuntoon yhdeksässä viikossa. Lenkkejä on kolme viikossa, näin alkuun vuorotellaan minuutin juoksu- ja 1,5 minuutin kävelypätkiä. 

Joskus aikana ennen lasta treenasin pariinkin otteeseen samantyyppisellä Kuntoplussan ohjelmalla, ja sainkin juostua vitosia ja jopa muutaman kerran 10 km. Silloin tökki se ainainen kellon kyttäys, jotta pysyisi perillä juoksu- ja kävelypätkistä. Välillä oli myös vaikea muistaa missä kohtaa ohjelmassa oli menossa, ja millä kellonlyömällä sitä aloittikaan edellisen juoksupätkän. Tämän C25K-ohjelman suurin plussa onkin "valmentaja", joka huutelee korviin käskyjä vuoroin juosta ja vuoroin kävellä. Tarvitsee vain tehdä se mitä kulloinkin käsketään. Lisäksi aplikaatio muistaa mikä treeni on vuorossa seuraavaksi, ja piirtää juoksemani reitin ja laskee matkat.

Juoksu on aina ollut minulle hankalaa, mutta silti aina vaan palaan lajin pariin sen helppouden vuoksi. Siis helppo osuus ei ole se itse juoksu, vaan kaikki muu siihen liittyvä: treeni alkaa heti kotiovelta, ei mene ylimääräistä aikaa matkoihin urheilupaikalle, sitä voi tehdä silloin kun itselle sopii jne. Koska juoksu ei oikeastaan koskaan muutu minulle kovin helpoksi (vaikka treenaisin kuinka paljon ja oikeaoppisesti), se helposti unohtuu kun tavoite, esim. se kymppi, on saavutettu. Minun on vaikea saada lisää nopeutta, ja runners high on ihan tuntematon käsite. Siksipä (ja toki osin myös siksi että olin välillä raskaana) olen taas tässä tilanteessa, aloittamassa ihan alusta.


2 kommenttia:

  1. No HEII!! Aivan älyttömän hieno juttu! :) Itsellä on niin, että en ole mitään sykkeitä, tarkkoja vauhteja tai kilometrejä seurannut. Mulla alkaa biisit pauhaamaan korvissa spotifyn kautta (Koss sparkplug kuulokkeet pysyy hyvin korvissa) ja lähden vain juoksemaan sellaista tahtia mikä itselle on hyvä.

    Intervalleja tein niin ennen maratonia, että juoksin vain nopeampaa yhden biisin, hitaampaa toisen, nopeampaa kolmannen jne.

    Näin maratonin juosseena mun mielestä on juoksuharrastuksen aloittamisestakin tehty liian vaikean näköistä, puhumattakaan siitä maratonille treenaamisesta. Ehdottomasti on hyvä olla ohjeistus olemassa ja sellaiset ohjelmat joilla tähtäät parhaaseen aikaan. Mulla on kuitenkin ollut tärkein vauhdin, intervallin ja kilometrimäärän kertoja oma kroppa.

    Voin suositella testaamaan joskus sellaista, että unohdat vaan kaikki rajat ja keskityt omiin ajatuksiin ja siihen omaan aikaan <3

    Tuletko juoksemaan Helsinki City Runin keväällä? Siinä on tavoitetta tuon kympin jälkeen :)

    VastaaPoista
  2. Huh, puolimaraton tuntuu ihan hullulta ajatukselta! :D Katsotaan nyt kuinka kauan kestää päästä siihen kymppikuntoon, jos sitä vaikka saisi jonkun aikaa ylläpidettyä niin sitten voisi alkaa tähtäillä korkeammalle. Juoksu on minulle jotenkin tosi takkuista. Pidän tärkeänä seurata jotain ohjelmaa edes suurinpiirtein, koska aina aloittelijoita moititaan liian kovasta aloituksesta, ja kehittymättömyys pistetään sitten sen piikkiin. Ainakaan en sitten tipahda siihen sudenkuoppaan.

    VastaaPoista