torstai 21. elokuuta 2014

Tavoitteellista lenkkeilyä

Eilisiltaisen lenkin järkevyydestä voi olla montaa mieltä (ehkä joskus "tekosyy", kuten kaatosade, voisi ollakin ihan oikea käyttökelpoinen syy olla lähtemättä lenkille?), mutta se sai minut miettimään liikunnallisia tavoitteitani. Jos suoritan tämän c25k-ohjelman suositusajassa, eli yhdeksässä viikossa, se tarkoittaisi sitä että kirmaisin vitosen lenkkejä heti lokakuun puolen välin jälkeen. Mutta sehän on ihan kohta! Tulisipa tehokas puolen tunnin treeni, jos koko matkan taittaisi juosten, eikä aikaakaan kuluisi ihan mahdottomasti.

Kun pinkaisin ensimmäiselle lenkilleni, en ollut ajatellut sen tarkemmin tavoiteaikaa ohjelman suorittamiselle. Siihen siis kuuluu kolme lenkkiä viikossa, mutta ajatteli että jos nyt vähintään 1-2 kertaa viikossa jaksaisin lähteä, sekin riittäisi. Eilinen hullu lenkki taisi naksauttaa jotain päässäni, koska päätin juuri nyt että tähtään todellakin tuohon kolmeen lenkkiin viikossa, ja se vitonenhan juostaan lokakuussa. 

Koska olen tehnyt tämän ennenkin, en epäile ettenkö pystyisi siihen. Treenatessani joskus sitä kymppiä, olin niin rutinoitunut lenkille lähtöön että mikään pieni tihkusade ei riittänyt syyksi muuttaa treenisuunnitelmia. Tosin silloin minulla oli lenkkikaveri, mikä kyllä helpotti lähtemistä. Nyt tässä lähellä ei oikein asu sopivaa lenkkiseuraa, mikä on kyllä harmi. Samanlaiseen lenkkeilyfiilikseen pitäisi kuitenkin nytkin päästä, ja eiköhän se onnistu. 

Olen välillä vihjaillut että en ole mitenkään lahjakas juoksussa, vaan kehitys minulla on keskimääräistä hitaampaa. Olen esimerkiksi itse kuukausia treenanneena houkutellut lenkille mukaani kaverin, joka ei ollut koskaan juossut, ja katsellut sitten hänen kaukaisuuteen katoavaa selkäänsä kun itse en ole jaksanut pitää yllä läheskään yhtä kovaa vauhtia. Ja tämä on vain yksi esimerkki, olen seurassa kuin seurassa aina se hitain. Ensimmäisen "virallisen" (eräässä juoksutapahtumassa) kymppini juoksin aikaan 1,5 h, vuotta tai paria myöhemmin toinen meni aikaan 1 h 15 min, ja sitä nopeammaksi tuntuu ihan mahdottomalta päästä. En usko että se on oikeasti mahdotonta, mutta tuntuu vaativan minulta vähän keskimääräistä enemmän treeniä, kuin muilta tutuiltani. 

Nytpä ajattelin asettaa itselleni hurjan tavoitteen, ja yrittää juosta sen vitosen siihen puoleen tuntiin, eli siis 10 km/ h -vauhtia. Muistan kun ekan kerran juoksin vitosen niin kovaa kuin ikinä jaksoin ja ylämäkiä vältellen, aika oli muistaakseni jotain 35 minuutin luokkaa. Testasin silloin onko minun mahdollista päästä siihen puoleen tuntiin, ja ainakaan silloin ei ollu. Tavallinen vitosen aikani oli siinä 40 minuutin luokkaa, joten henkihieverissä juostessani pystyin tiputtamaan viisi minuuttia pois, ja tämä siis tapahtui tasan kerran.

Eräs kaverini vähän väläytteli Naisten kympille osallistumista ensi keväänä, ja olisihan se hienoa juosta nopeampaa kuin tuo edellinen kympin aika muutaman vuoden takaa. Mutta tämä sitten vasta ensi kevään asioita, katsellaan, katsellaan... 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti