keskiviikko 20. elokuuta 2014

Liian nopeaa laihtumista?

Laihdutusblogeja on kiva lukea nyt kun itsekin laihdutan. Toisten onnistumisista saa valtavasti tsemppiä ja taistelumieltä, että kyllä minäkin onnistun kun nuo toisetkin! Blogimaailmaa selaillessani olen törmännyt kaikenlaisiin aihetta käsitteleviin blogeihin, olen lukenut mm. joidenkin laihdutusleikkauksessa käyneiden blogeja. Monet näistä naisista ova yltäneet mahtaviin tuloksiin ja saavat olla ylpeitä itsestään. Monella tuntuu kuitenkin olevan ongelmana, että valtavan urakan seurauksena on jäänyt nahkaa roikkumaan sieltä täältä. 

Tämä sai minut pohtimaan asiaa omalta kannaltani. Minulla ei tietenkään ole pudotettavana useita kymmeniä kiloja, vaan "vain" 20. Totuus kuitenkin on, että nopean laihtumisen seurauksena jonkinlainen roikkuva nahka -ongelma voi kohdata minuakin. Lähinnä ajattelen nutrauksella nopeasti tiputettuja kiloja (nyt ja ehkä myöhemminkin), tuskin normaaliruokavaliolla laihtuisin niin nopeasti ettei iho ehtisi kutistua mukana. Tai mistäs sen tietää, näin vähän päälle kolmekymppisenä on myönnettävä että iho ei ole enää yhtä kimmoisa kuin kaksikymppisenä.

Onnekseni (tai onnekseni?) rasva on varastoitunut kroppaani ihan joka puolelle. Sitä on reippaasti reisissä ja takapuolessa, lantiolla, yläselässä, vatsanseudulla (vaikkakin siellä ehkä vähemmän kuin muualla), kasvoissa, jopa polvissa ja pohkeissa, ja silti sitä on riittänyt suuret määrät myös käsivarsiin. Jos olisin vaikka sellainen omenavartaloinen jolla olisi 20 kiloa ylimääräistä pelkästään vatsan alueella, voisikin olla että siitä pieni tyhjä etureppu jäisi. 

Olen nyt vartalonmalliltani aika tasapaksu. Hoikempana olin päärynä, mutta nyt nuo yläselän läskit ja allit tasapainottavat näkymän nykyään aika tasapaksuksi pylleröksi. Kokemuksesta tiedän, että minulta lähtee läskiä ensimmäisenä sieltä missä sitä on ehkä vähiten, eli vyötärön tietämiltä ja ylävatsalta, sitten alavatsalta. Käsivarsieni osalta en tiedä voiko niistä saada enää ikinä salonkikelpoisia. Ne ovat oikeasti suhteettoman isot muuhun vartalooni nähden, sukuvika tuo läskin kerääntyminen juuri niihin. 

Tuntuu että aina kun olen lihonut, allit vaan kasvavat, mutta kun olen laihtunut, kaikki lähtee vain vyötäröltä eikä niistä todella ongelmallisista paikoista, kuten käsivarsista. Isot reidet ja takapuoli suhteessa muuhun kroppaan minulla on aina ollut, ja tulee aina olemaan, se on ihan fine koska sen asian kanssa olen oppinut elämään, hoikkanakin. Mutta toivoisin että laihtumisesta olisi jotain apua edes näihin käsivarsiin. Niiden suhteen olen myös eniten huolissani mahdollisesta roikkuvasta ihosta. Allit ovat ihan riittävän kaameat jo nyt täynnä läskiä, mutta tässä kohtaa voin vielä ainakin kuvitella että muutos on mahdollinen. Liian suureksi jääneeseen ihoon taas ei auta mikään muu kuin kirurgin veitsi, ja sellaisiin operaatioihin tuskin tulen koskaan menemään.

Tietysti ensimmäisenä tulee mieleen, että kuntosalilla pitäisi käydä tekemässä jotain tälle katastrofaaliselle allitilanteelleni. Noh, olen jokuseen otteeseen elämässäni yrittänytkin. Asia on kuitenkin niin, että toisin kuin arkikielessä saatetaan puhua, läskiä ei todellakaan "muuteta lihakseksi" tai "korvata lihasta läskillä". Minulla ainakin lihas ja läski asustavat ihan sulassa sovussa käsivarsissani, ja kuntosalitreenaus saa korkeintaan käsivarteni ympärysmitan kasvamaan, kun lihakset siellä läskin seassa paisuvat. Toki paksut ja vähän lihaksikkaammat käsivarret näyttävät paremmalta kuin paksut ja pelkästään hyllyvät, mutta kyllä tosiasia on että rasvaa on saatava pois tieltä, mikäli mielin saada edes siedettävät käsivarret.

Mistään Madonnan käsivarsista en edes haaveile (koska en jaksaisi kuuna päivänä riittävästi treenata), mutta jos edes olisi sellaiset "tavalliset" jättimäisten sijaan. Kun vartalonmallilleni sopisivat niin hyvin esimerkiksi vyötäröltä tyköistuvat, leveähelmaiset, hihattomat mekot. Bolerot tuntuvat korostavan isoa yläosaa/ käsivarsia entisestään. Tässä olisi kyllä riittämiin syytä kaivaa se kahvakuula vihdoin esiin tuolta kaapista, ja aloittaa edes jonkinlainen alkeellinen käsitreeni.

2 kommenttia:

  1. Roikkuvaa nahkaa minäkin pelkään ja kauhulla odotan. Tosin luulen, että jos pudotettavaa on todella paljon, jää nahka roikkumaan joka tapauksessa, laihdutti sitten hitaasti tai nopeasti. Toki tähän vaikuttaa niin monet asiat aina iästä lähtien.

    En usko että itseäni haittaisi, vaikka nahka ei ennalleen palautuisikaan. Eikä varmasti minulla palaudukaan. Tärkeintä olisi, että se ei jäisi niin löysäksi, että se aiheuttaisi esim. hankausongelmia. Olisi mukavaa, että ylimääräinen nahka ei muodostaisi uusia makkaroita, ainakaan kovin suuria.

    Joskus olen kuitenkin miettinyt, että mielummin mukavasti pikkuisen pyöreä ilman roikkuvaa ihoa, kuin todella laiha ihan liian suuressa nahkassa. Mutta mielipiteeni heittelevät päivästä toiseen! :P

    VastaaPoista
  2. Tämä on tosiaan kaksipiippuinen juttu, ja ihon palautuminen on hyvin yksilöllistä. Eikä asiasta kannata tietysti etukäteen liikoja huolia, voihan olla että sulla ja mulla on tässä suhteessa hyvät geenit! ;) Vaatteilla saa varmaan ainakin kurottua paketin kasaan tarvittaessa.

    VastaaPoista